Lámisvuođapenšuvdna

Jus don šattat bargolámisin, de Stáhta penšuvdnakássa lámisvuođapenšuvdna sihkkarastá du ja du lagamuččaid ekonomalaš dorvvolašvuođa.

Goas berret jurdašit lámisvuođapenšuvnna?

  • Go molssut barggu
  • Go oaččut mánáid
  • Go molssut penšuvdnaortnega
  • Go áiggut lihtodit dáhkádusaid dahje válddát ruhtaloana
  • Go guhkesáigái dieđihuvvot buohccin.

Mii lea lámisvuođapenšuvdna?

Lámisvuođapenšuvnna oažžu son guhte šaddá bargonávccaheapme vaháguvvama dahje buozalmasvuođa dihte. Mii dat lea sivvan dasa ahte olmmoš šaddá lámis, bistevaččat dahje gaskaboddosaččat ii mearkkaš maidege. Buozalmasvuohta dahje fitnovihki lea dábálaš lámisvuođa sivat.  

Lámisvuođapenšuvdna ii ovttastahttojuvvo álbmotoaju máksámušaiguin.

Gii sáhttá oažžut lámisvuođapenšuvdna

  • Dábálaččat oaččut lámisvuođapenšuvnna maŋŋil go ovtta jagi leat leamašan buohccindieđihuvvon.

Movt ohcat lámisvuođapenšuvnna

  • Don fertet sáddet elektrovnnalaš ohcanskovi Stáhta penšuvdnakássii maŋimusat golbma mánu ovdalgo buohcanruđaid áigodat loahpahuvvo. Dábálaččat don it dárbbaš sáddet doaktárduođaštusa lassin ohcamuššii.
  • Muhtun oktavuođain de dárbbaša Stáhta penšuvdnakássa cealkámuša du doaktáris vai sáhttet meannudit du ohcamuša. Dalle dutnje sáddejuvvo diehtu ahte don fertet sáddet doaktárduođaštusa.

Jus don mis ozat lámisvuođapenšuvnna 50 proseanta dahje eanet, de fertet maiddái ohcat lámisvuođapenšuvnna dahje bargočielggadanruđa (BČR) álbmotoajus.

Meroštallan ja sturrodat

  • Dutnje sáhttá mieđihuvvot lámisvuođapenšuvdna juogo ollásit dahje belohahkii, ja penšuvdna sáhttá mieđihuvvot bistevaččat dahje gaskaboddosaččat.
  • Go gaskaboddosaš dahje bistevaš lámisvuođapenšuvdna meroštallojuvvo de galgá vuhtiiváldojuvvot man stuorra oassi dinennávccas don leat manahan ja dienasáigodaga.
  • Jus don leat manahan olles dinennávcca ja oaččut lámisvuođaoaju dahje BČR (bargočielggadanruđaid) NAV:s, de dievas penšuvnna sturrodat lea:
    • 25 proseanta álbmotoaju vuođđosupmi (V) (dattetge ii badjel 6 proseanta penšuvdnavuođu ektui)
    • 3 proseanta penšuvdnavuođus gitta 6 V rádjai
    • 69 proseanta penšuvdnavuođus gaskal 6 ja 12 V
  • Jus du dinennákca lea fuotnánan, muhto ii dan mađe ahte oažžugoađát lámisvuođapenšuvnna  dahje BČR NAV:s, de penšuvnna sturrodat lea:
    • 25 proseanta V (dattetge ii badjel 6 proseanta penšuvdnavuođu ektui)
    • 69 proseantapenšuvdnavuođus gitta 12 V rádjai.
  • Don oaččut dinenáigodaga dan áigodaga ovddas go lea leamašan miellahttun, ja dasa lassin daid jagiid ovddas maid livččet sáhttán bargat ahkemeari rádjai, muhto ii guhkkelii  go dassážii go deavddát 67 jagi.
  • Don oaččut sirdojuvvot čoggon dinenáigodaga eará almmolaš bálvaluspenšuvdnaortnegiin main leat leamašan miellahtuin.
  • Don oaččut mánáidlasáhusa mii lea 4 proseanta penšuvdnavuođu ektui juohke máná ovddas mat leat vuolil 18 jagi gitta 6 V rádjai– gitta 3 máná ovddas.
  • Unnimus lámisvuođa dássi Stáhta penšuvdnakássas lea 20 proseanta.  Álbmotoajus lea vuolimus rádji 50 proseanta.
  • Dutnje dáhkiduvvo jahkásaš penšuvdnamudden mii vástida gaskamearálaš bálkálassáneami.
  • Don čoakkát ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid vaikko leat ollásit dahje belohahkii bargolámisin.
  • Dutnje mieđihuvvo máksinfriddjavuohta penšuvdnamáksámušaid ovddas. Dát mearkkaša ahte don čoakkát ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid, muhto it don iige du bargoaddi dárbbaš sisa máksit  maidege jus don šattat 100 proseanta bargolámis. Vuolil 100% bargolámisvuohta  mearkkaša ahte penšuvdnamáksu maid don mávssát vuoliduvvo vástideaddji proseantasturrodagain.

Oza eanet dieđuid buozalmasvuođapenšuvnna birra

Vaikko ii oktage gal jurddaš bargonávccahisvuođa dilis eallit, de lea dattege dehálaš háhkat dieđuid bargonávccahisvuođapenšuvnna njuolggadusaid birra. Váldde oktavuođa lagamus hoavddain dahje bargobáikki penšuvdnaovddasvástideddjiin. Sis dovdet du penšuvdnasoahpamuša bienaid.