Dieđut Stáhta penšuvdnakássa birra

Stáhta penšuvdnakássa lea Norgga almmolaš bargopenšuvnna stuorimus lágideaddji. Dasa lassin mii maiddái fállat viessoloanaid ja dáhkádusortnegiid.

Min oamasta Bargodepartemeanta, ja Stuorradiggi dat mearrida min rámmaeavttuid.

Stáhta ovddas mii hálddašat penšuvdnavuoigatvuođaid 509 miljárdda ruvnno ovddas 1 430 fitnodagaid ja 1 069 000 ovddeš ja dálá stáhtabargiid ovddas, skuvllain, dutkandoaimmain, apotehkain ja organisašuvnnain.

Geat leat miellahttut?

Stáhtabargiid leat geatnegahttojuvvon leat  miellahttun Stáhta penšuvdnakássas.

Eará doaimmat mat man nu ládje ovttasbarget ásahusaiguin, ovdamearkka dihte stáhtalaš oasusservviiguin, leat kunddarin mis eaktodáhtolaš dásis. Sin bargit maiddai leat miellahttun Stáhta penšuvdnakássas.

Maiddái olbmot geat leat leamašan bargiin badjel golbma jagi fitnodagas mii fállá Stáhta penšuvdnakássa bargopenšuvnna iežas bargiide leat miellahttun mis  ja mearkkaša ahte sis lea čoggojuvvon penšuvdnavuoigatvuođat – nugohčoduvvon čoggon penšuvdnavuoigatvuohta.

Makkár ovdamuniid čuvvot miellahttovuođain?

Buot miellahtut mánnosaččat mákset guokte proseanta bálkkás penšuvdnasisabidjui. Juohke ruvnno ektui maid don mávssát, de du bargoaddi máksá sullii vihtta-guhtta ruvnno, ja dát ruđat dat čoggojit du penšuvdnii ja dagahit ahte oažžut eará miellahttovuoigatvuođaid.

Guhkes árbevierut

Min historjjá sáhttá guorrat maŋás 1814 rádjai, go dalle vuođđuduvvui ”Dábálaš norgalaš leaskkaidkássa - Den almindelige norske enkekasse” ja lei Stáhta penšuvdnakássa ovdavázzifitnodahkan. Jagi 1917 ásahuvvui Stáhta penšuvdnakássa, ja 2001 ođđajagimánu 1. beaivvi rájes de min organisašuvdnamálle rievddai hálddašanfitnodahkan.  Háliidat go eanet diehtit min historjjá birra?

Ođasteaddji DT- ja rievdadanprošeakta

Jagi 1957 leimmet vuosttažiin Norggas geat válddiimet adnui ráigegoartaguovddáža. Penšuvdnaođastusa oktavuođas ásaheimmet prošeavtta Perform – okta dain stuorimus DT- ja rievdadanprošeavttain almmolaš suorggis.

Olles dan áiggi go mii leat doaibman de leat lágidan ođđa čovdosiid ja nu dusten rievdaduvvon dárbbuid. Danin lea min deháleamos bargun sihkkarastit rivttes penšuvnna ja rivttes rehkega rivttes áigái – movt dál de servodat rievddašii.

Miellahttolohku

  • 1 069 000 miellahtut 1 430 bargobáikkiin.
  • Sullii 275 000 ožžot penšuvnna.
  • Muhtumat sáhttet oktanaga oažžut máŋggaid penšuvnnaid.
  • 302 000 dain 1 069 000 miellahtuin leat ollásit dahje belohahkii bargonávccalaččat.
  • 477 000 barget fitnodagain main doaibma ii leat čadnojuvvon SPK:i, muhto sis leat čoggon penšuvdnavuoigatvuođat mis – nu gohčoduvvon  čoggon penšuvdnavuoigatvuohta.
  • Min 1 069 000 miellahtuin leat čoggon penšuvdnavuoigatvuođat Stáhta penšuvdnakássas oktiibuot 509 miljárdda ruvnno ovddas.

Penšuvdnamáksámušat 2016:s oktiibuot

Mii mávssiimet penšuvnnaid oktiibuot 25,8 miljárdda ruvnno  ovddas – maŋŋil ovttastahttima álbmotoajuin. Dát mearkkaša ahte min miellahtut 2016:s oktiibuot ožžo 25,8 miljárdda ruvnno eanet penšuvnna go maid livčče oažžut dušše álbmotoajuin.

Bargiidlohku

Stáhta penšuvdnakássas lea sullii 370 mielbargi – ja velá 100 prošeaktamielbargi geat leat bálkáhuvvon bargat penšuvdnaođastusain.