Njuike njuolga sisdollui

Njuike njuolga ohcamii

Beallelašpenšuvdna

Náittosdilli dat bistá dassážii go jápmin dudno earuha, ja leskii lea dorvun diehtit ahte Stáhta penšuvdnakássa beallelašpenšuvdna máksojuvvo nu guhká go eallá. Beallelašpenšuvdna addá maŋisbáhcciide liige dorvvu árgabeaivvis. Miellahttovuohta Stáhta penšuvdnakássas lea buorre ja ávkkálaš eatnasiidda go dušše alccat.

Goas berret jurddašišgoahtit beallelašpenšuvnna birra?

  • Go álggát ođđa bargui
  • Go náitalat dahje lihtodat guimmešvuođa
  • Go earránat
  • Go iežat mánát riegádit
  • Jus duođalaččat buohccát
  • Go jurddašat makkár váikkuhusat šaddet du bearrašii go don it leat šat
  • Go lihtodat dáhkádusaid dahje válddát loana

Mii lea beallelašpenšuvdna?

Jus don jámát de báhcán leaska/registrerejuvvon beallelaš ja vejolaš ovddeš beallelaš, oažžu oarbásiidpenšuvnna. Penšuvdna galgá dagahit dorvvolaš ja einnostahtti ekonomalaš rámmaid gáibideaddji árgabeaivvis.

Mánáidpenšuvnna

 

Gii oažžu penšuvnna

  • Du náittosguoimmis, registrerejuvvon beallelaččas dahje ovddeš náittosguoimmis sáhttá leat vuoigatvuohta oažžut beallelašpenšuvnna. Jus máŋgga geardde leat leamašan náittosdilis,de du penšuvdna juhkkojuvvo du ovddeš beallelaččaid gaskkas dan ektui man guhkes áiggi ledjet  náittosdilis juohkehaččain.
  • Du elošteaddjis ii leat vuoigatvuohta oažžut beallelašpenšuvnna.
  • Du dálá náittosguoibmi, guoibmi dahje ovddeš náittosguoibmi eai dárbbaš gal ieža leat miellahttun Stáhta penšuvdnakássas beallelašpenšuvnna oažžumis.
  • Oarbásiidpenšuvdna máksojuvvo nu guhka go eallá jus leaska ii náital ođđasit.

Movt ohcat penšuvnna

  • Du náittosguoibmi, guoibmi dahje ovddeš náittosguoibmi ii dárbbaš ohcat beallelašpenšuvnna. Dan šaddá dahkat jus don jámát ovdal go šattat penšunistan, ja go leat virggis itge miellahttun Stáhta penšuvdnakássas.
  • Stáhta penšuvdnakássa oažžu jápmindieđu NAV:s ja sii váldet dasto oktavuođa  maŋisbáhcciiguin.

Meroštallan ja sturrodat

  • Beallelašpenšuvdna meroštallojuvvo dienasjagiid ektui. Dienasjagiide rehkenastojuvvojit maiddai dat jagit maid livččet sáhttán bargat ealáhatahkemeari rádjai. Dievas dienasjagit mearkkaša 30 jagi 100 proseanta virggis.
  • Beallelašpenšuvdna meroštallojuvvo juogo netto dahje bruttovuogi mielde. Guđe vuohki válljejuvvo boahtá das goas vuosttaš geardde šaddet miellahttun, goas doai náitaleidde/lihtodeidde guimmešvuođa ja goas báhcán leaska lea riegádan.
  • Jus beallelašpenšuvdna meroštallojuvvo nettovuogi mielde, oažžu du náittosguoibmi dahje guoibmi ovcci proseanta du penšuvdnavuođus. Dát mearkkaša ahte 400 000 sturrosaš penšuvdnavuođuin, oažžu báhcán leaska 36 000 ruvnno penšuvnna jagis. Maŋisbáhcciid bargobálká, penšuvdna dahje álbmotoaju buktu ii váikkut dán penšuvnna máksámušaide.
  • Jus oarbásiidpenšuvdna meroštallojuvvo bruttovuogi mielde, de du náittosguoibmi dahje guoibmi oažžu 60 proseanta du ealáhatpenšuvnna sturrodaga ektui.  Dát mearkkaša ahte leaska oažžu 144 000 ruvnno penšuvnna jus du ealáhatpenšuvdna lea 240 000 ruvnno. Penšuvdna sáhttá unnut go dat ovttastahttojuvvo leaskka bargobálkkáin, su penšuvnnain dahje álbmotoaju buvttuiguin.
  • Du/din maŋisbáhcciide dáhkiduvvo ahte penšuvdna muddejuvvo gaskamearálaš bálkálassáneami ektui dassážii go son deavdá 67 jagi. Go lea deavdán 67 jagi de mudden njiedjá 0,75 proseanttain.
  • Báhcán leaska šaddá máksit dienasvearu beallelašpenšuvnnas.

Oza eanet dieđuid beallelašpenšuvnna birra

Beallelašpenšuvnna njuolggadusat leat váddásat, ja mii ávžžuhat du dárkilit ohcat dieđuid dan birra mii sáhttá váikkuhit du náittosguoimmi ja guoimmi vejolaš penšuvnna. Váldde oktavuođa iežat lagamus hoavddain dahje bargobáikki penšuvdnaovddasvástideddjiin.  Sii sáhttet neavvut du beallelašpenšuvnna eavttuid, meroštallama ja váikkuhusaid birra.